Vaahterat

Dendropedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

512px-Acer_Palmatum_bonsai_2.JPG
Japaninvaahtera (Acer palmatum)
Kuva: Jeffrey O. Gustafson / Wikimedia Commons

Vaahterat (Acer) ovat hyvin perinteikkäitä ruukkupuita. Erityisesti japaninvaahtera (Acer palmatum) kuuluu kaikkein suosituimpiin ruukkupuulajeihin. Japaninvaahterasta on jalostettu satoja erilaisia lajikkeita, jotka eroavat toisistaan mm. lehtien muodossa ja värityksessä.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena vain yksi vaahteralaji, metsävaahtera (Acer platanoides). Se ei ole perinteisesti ollut kovin suosittu ruukkupuuna. Yksi syy on se, että japaninvaahteroiden saatavuus on aika hyvä ja niiden kasvatuksesta on vuosisatoja kokemusta maailmalta. Japaninvaahteran pärjääminen Suomen ilmastossa on kuitenkin epävarmaa, etenkin ruukussa. Tästä syystä metsävaahteran käyttöä ruukkupuuna Suomessa olisi hyvä tutkia enemmän.

Japanilaisessa bonsaiperinteessä vaahterat jaetaan kahteen luokkaan: kaede tarkoittaa lajia, jossa on kolmihaaraiset lehdet (Japanissa lähinnä Acer buergerianum); momiji taas lajia, jossa on viisi- tai useampihaaraiset lehdet.

Vaahteroiden piirteistä

Erilaisia vaahteroita on olemassa lukemattomia. Pelkästään lajeja on olemassa toistasataa, mutta muutamasta suosituimmasta lajista (erityisesti japaninvaahterasta) on jalostettu satoja erilaisia lajikkeita.

Kaikille vaahteroille on yhteistä vastakkainen lehtiasento. Silmut kasvavat siis oksissa pareittain, aina vastakkaisilla puolilla oksaa. Lisäksi useimmilla vaahteralajeilla on kauniit syysvärit. Syysväritys onkin tärkeä osa vaahteroiden viehätystä ja suuri syy niiden suosiolle muun muassa katupuina.

Kukat ja siemenet

360px-Acer_palmatum_003.JPG
Japaninvaahteran (Acer palmatum) siemeniä.
Kuva: H. Zell / Wikimedia Commons

Kaikki vaahterat ovat hyönteispölytteisiä. Kukinta-aika vaihtelee lajista toiseen: metsävaahtera (Acer platanoides) kukkii usein jo huhtikuussa, mutta monet lajit vasta myöhemmin kesällä. Kukkien väritys ja muut erityispiirteet ovat tärkeitä tekijöitä lajinmäärityksessä, sillä on paljon lajeja, joiden lehdet tai kaarna ovat hyvin samankaltaisia. Esimerkiksi tähkävaahteran (Acer spicatum) kukat kasvavat huomiota herättävinä, tähkämäisinä pystysuuntaisina huiskiloina.

Vaahteroiden siemenet leviävät tuulen mukana lenninsiipiensä avulla. Siemenet ovat yleensä kannoissaan vastakkaisina pareina. Hyvä tapa erottaa lajeja toisistaan on kiinnittää huomiota siemenparien väliseen kulmaan. Esimerkiksi sokerivaahteralla (Acer saccharum) ja metsävaahteralla on hyvin samannäköiset lehdet, mutta sokerivaahteran siemenet ovat noin 60 asteen kulmassa, kun taas metsävaahteran siemenet ovat liki kohtisuorassa toisiinsa eli 180 asteen kulmassa.

Ruukussa kasvatettaessa keväällä kukkivat lajit ovat edukseen keväisissä näyttelyissä. Kukat pääsevät hyvin oikeuksiinsa vielä lehdettömissä puissa, hieman samaan tapaan kuin kirsikkapuilla.

Lehdet

Useimpien suosittujen vaahteralajien lehdet ovat sormiliuskaiset, ja niissä on 5–7 liuskaa. Osalla on kuitenkin vain kolme liuskaa (Acer buergerianum). Joillakin ei ole liuskoja lainkaan, vaan lehdet muistuttavat pikemminkin isoa koivun tai valkopyökin lehteä (Acer davidii, Acer carpinifolium). Toisilla taas on kerrannaislehdet, kuten pihlajalla tai saarnella (Acer mandshuricum, Acer negundo).

Käärmekaarna

320px-Acer_capillipes_%28Snakebark_maple%29.jpg
Acer capillipes -lajin käärmekaarnaa
Kuva: MichaelMaggs / Wikimedia Commons

Eräitä vaahteralajeja kasvatetaan koristepuiksi niiden koristeellisen ns. käärmekaarnan vuoksi. Nämä lajit muodostavat sektion Acer sect. Macrantha ("snakebark maples"), johon kuuluu parikymmentä lajia. Käärmekaarnavaahteroiden kaarnassa on kauniita, kapeita, pystysuuntaisia juovia. Usein ne ovat vaaleanvihreitä, mutta eräillä lajeilla saattavat olla myös valkoisia tai vaaleanpunaisia.

Suomessa hyvin menestyviä vaahteralajeja

Vyöhykkeistä katso ilmasto.

Vyöhyke V

Vyöhyke IV

  • Acer negundo, saarnivaahtera. Vyöhykkeet I–IV.
    • Kerrannaislehtinen.
  • Acer platanoides, metsävaahtera. Vyöhykkeet I–IV.
    • Luonnonvarainen Suomessa, hyvä saatavuus.
  • Acer saccharinum, hopeavaahtera. Vyöhykkeet I–IV.

Vyöhyke III

  • Acer komarovii, koreanperhosvaahtera. Vyöhykkeet I–III.
    • Erittäin kauniit, "itämaiset" lehdet.
  • Acer rubrum, punavaahtera. Vyöhykkeet I–III.
  • Acer saccharum, sokerivaahtera. Vyöhykkeet I–III hyvällä alkuperällä.
  • Acer mandshuricum, mantšurianvaahtera. Vyöhykkeet I–III.
    • Kerrannaislehtinen.

Vyöhyke II

  • Acer pseudosieboldianum, koreanvaahtera. Vyöhykkeet I–II.
    • Erittäin kauniit ja sirot lehdet.
  • Acer sieboldianum, sirovaahtera. Vyöhykkeet I–II.
  • Acer tegmentosum, amurinvaahtera. USDA zones 4–8 eli suomalaisin vyöhykkein ainakin I–II, hyvällä alkuperällä ehkä kylmemmässäkin.
    • Käärmekaarna.

Vyöhyke I

Suomessa epävarmoja ruukkupuuvaahteroita

Nämä lajit ovat muualla maailmalla erittäin suosittuja ruukkupuina, mutta ovat erityisen vaativia talvehdittaa Suomessa.

  • Acer buergerianum, kolmihammasvaahtera. USDA zone 5–9, eli Suomessa hyvällä alkuperällä vyöhyke I?
  • Acer campestre, niverävaahtera. Vyöhyke I, hyvällä alkuperällä ehkä pohjoisempanakin.
  • Acer palmatum, japaninvaahtera. Vyöhyke I.

Aineistot