Sisähoito

Dendropedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

[1]

Trooppisia puita hoidetaan sisätiloissa, joko ympärivuotisesti tai ainakin talvella. Jotta sisäkasvatus onnistuu, kasveille on tarjottava sopiva lämpötila, riittävä ilmankosteus ja ilmanvaihto, riittävä ja oikeanlainen valo.

Kasvatus voi onnistua jotenkin eteläisellä ikkunalla auringon valossa. Yleensä bonsait eivät kuitenkaan kehity sellaisissa olosuhteissa. Helpoiten ympäristö saadaan kasveille sopivaksi suhteellisen umpinaisessa ympäristössä, esim. terraariossa, vivaariossa tms. Tällaisen voi rakentaa, tai tilata valmiina. Valaistukseen on saatavissa valmiita ratkaisuja, vaikka yleensä harrastajat tuntuvat rakentavan valaistussysteeminsä itse. Silloin täytyy olla kohtuulliset sähköasennustaidot.

Bonsait on tarkoitettu katsottaviksi, siksi esteettinenkin näkökulma kannattaa ottaa huomioon, varsinkin jos puut ovat näkösällä.

Valo

Yleistietoa yhteyttämisestä: [2]

Valaistusratkaisut hinnan mukaan luokiteltuna

  1. Kymppejä
  2. Alle satanen
  3. Satanen tai pari
  4. Satasista tonneihin

1. Yksinkertainen lisävalo muutamalla kympillä

Jos tavoite on vain pitää kasvit hengissä yli pimeimmän vuodenajan, tavallinen pöytävalaisin esim. Airamin kasvivalolla varustettuna riittää yhdelle tai kahdelle puulle.

2. Alle satasen ratkaisut

Jos puita on enemmän, tavalliset pitkät loisteputket ovat käytännöllisempiä. Alla yksinkertainen valolaatikko, jossa 2 kpl 30W loisteputkea.

Miniminä pidetään yleensä kahta loisteputkea. Loisteputket ja pienoisloisteputket laitetaan hyvin lähelle puita, esim. 5-10 sentin päähän. Akvaariokaupoista saatavat loisteputkien heijastimet lisäävät kasveille tulevan valon määrää merkittävästi.

Kasvien kasvatustarvikkeita kasvattavista liikkeistä saa monenlaisia valaisimia. 39W Kasvivalon heijastimella ja telineellä saa alle satasella:

Huomattavasti tehokkaamman valaisimen (2*55W) saa niukin naukin satasella:

Valon määrä

Tarvittavan valon määrä riippuu monista asioista. Osa kasveista pärjää toisten kasvien varjossa, toiset taas vaativat suoraa auringon valoa. Myös se vaikuttaa, ollaanko vain tarjoamassa muuten valoisalla paikalla kasvaville puille lisävaloa parina talvikuukautena, vai onko tarkoitus kasvattaa puita keinovalolla läpi vuoden.

Luonnossa saatavan maksimivalomäärän pystyy laskemaan: [3]. Tuolla sivulla lasketaan, kuinka monta 400lm led-spottia tarvitaan valaisemaan bonsaipuu, jos halutaan tarjota auringon valoa vastaava valomäärä. Laskelmassa on käytetty suhteellisen standardeja 5W spotteja, joiden valontuotto on 400 lumenta. Näitä on saatavissa sekä GU10-kannalla (220V) että MR16-kannalla (12V).

Puun korkeus/läpimitta 10 cm 20 cm 30 cm
Spottien määrä 2-3 9-10 21-22

Auringon valo on noin 100 000 luxia (eli 100 kiloluxia). Kun annettavan lisävalon määrää arvioidaan, luximittari on hyvä apuväline. Sellaisen saa sovelluksena myös moniin älypuhelimiin. Sovellus on yleensä kalibroitava auringon valossa, ennen kuin se näyttää järkeviä arvoja.

Keinovalolla ei ole helppoa päästä liian suureen valon intensiteettiin. Yleensä lampun lämpö polttaa lehdet ennen kuin saavutetaan auringon intensiteetti.

Valon säteilykoostumus

Jos valon intensiteetti on alhainen, sini-punatyyppiset kasvivalot ovat hyviä. Mitä kirkkaampi valo on, sitä vähemmän kasveille optimoiduilla spektrillä on merkitystä, ja valkoinen valo on vähintään yhtä hyvä. Ihmissilmälle valkoinen valo on paljon miellyttävämpi. Eri kasvattajien näkemykset siitä, pitäisikö valon olla kylmää vai lämmintä valkoista, vaihtelevat kovasti. Koska asiasta ei tunnu muodostuvan selvää käsitystä, molemmat ehkä toimivat riittävän hyvin.

Valonlähteet

Ledispotit ovat hyviä ja kohtuuhintaisia valonlähteitä. Pykälää järeämpään tarpeeseen toimivat hyvin monimetallispotit.

Loisteputket ovat perinteinen valonlähde. Loisteputkien etuja ovat halpa hinta ja helppo saatavuus. Haittapuolia ovat suhteellisen heikko intensiteetti ja putkien lyhyt ikä. Sopivia värisävyjä ovat eri valkoisen sävyt, ja ns. Gro-lux tyypin kasviputket.

Pienoisloisteputket, ESL (energiansäästölamppu) ja CFL (sanoista Compact FLuorescent) tarkoittavat samaa asiaa. Ne ovat loisteputkia, joissa lasiputki on tilan säästämiseksi taitettu eri tavoin. ESL-lamppuja on saatavana aina 250W tehoisiin asti. Valonlähteinä ne ovat huonompia kuin suorat loisteputket, mutta niillä on mahdollista tuottaa pienemmälle alueelle suurempi intensiteetti. Hinnat ovat kohtuullisia.

Käytössä on myös monimetalli- ja suurpainenatriumlamppuja (MH ja SPN). Näillä pystytään tuottamaan suurempi intensiteetti. Monimetallilamppujen valkoinen väri on silmälle miellyttävämpi kuin SPN- lamppujen oranssi väri.

Spotti vai yleisvalo

Kasvivalot ovat kaikki ns. flood-light -tyyppisiä, joissa tuotetaan leveällä valokeilalla paljon valoa isolle alueelle. Spottilamput tarjoavat huomattavasti suuremman intensiteetin samalla sähkönkulutuksella. Flood-light tyyppisellä lampulla valaistaan kasvatusaluetta, kun spotilla pyritään valaisemaan vain kasvia. Flood-light tyyppisessä valaistuksessa erilaisten heijastimien käyttö on valttämätöntä, ja usein on suureksi eduksi päällystää myös kasvatuslaatikko sisäpuolelta heijastavalla materiaalilla.

Seuraavassa kaksi esimerkkiä jotka näyttävät mikä ero on flood-light -tyyppisellä ja spottivalolla. Kuvat perustuvat Led Zentrum-nimisen yrityksen työkaluun.

Ensimmäisessä kuvassa on 10000 lumenin valaisin 140 asteen valokeilalla, toisessa kuvassa sama valoteho 35 asteen keilalla. Ensimmäinen valaisin tuottaa alle 7000 luxia 60 sentin päähän, jälkimmäinen 95000. Spotti on valonlähteenä noin 14 kertaa tehokkaampi.

Tässä Ficus benjamina "Natasha" -ryhmä, joka on valaistu 10 kappaleella 4W spotteja.


[4] Pienikokoiset spotit antavat myös enemmän mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia kasvivalojärjestelyjä. Kasvivalot voivat toimia sekä tilan yleisvalona, että spottina kasville mikäli kasvin pitäminen avoimessa tilassa on mahdollista ja maksimaalisesta valon intensiteetistä voidaan tinkiä. Kasvista n. 50cm etäisyydellä oleva spottivalo riittää kasville, sillä spottien valokeila on hyvin kapea 15 astetta.


Kaksi fiikusta, jotka ovat peräisin samasta yksilöstä (F. retusa). Oikeanpuoleinen on pistokas. Vasemmanpuoleinen on kasvanut spottivalojen alla noin 80-100 kiloluxin valossa, oikeanpuoleinen loisteputkien alla noin 10-20 kiloluxin valossa. Myös oikeanpuoleinen on kasvanut hyvin, mutta kasvutapa on aivan toinen.

Muut olosuhteet

Ilmankosteus

Kasvien yhteyttäminen estyy, jos ilma on liian kuivaa. Kasvit joutuvat sulkemaan lehdissä olevat hengitysaukot estääkseen kuivumisen, kaasujen vaihto estyy, ja yhteyttäminen pysähtyy. Jos ilma on kuivaa, lisävalo ei auta mitään, vaan se voi jopa haitata, kun valaisimesta tuleva lämpö kuivaa ilmaa entisesttän.

Keskuslämmitetyssä asuinhuoneessa voi olla talvella vain 20-30% ilmankosteus. Vertailun vuoksi, edes Saharan autiomaassa ei yleensä ole näin kuivaa.

Kasvit tuottavat itse kosteutta, ja yksinkertaisin keino lisätä kosteutta kasvin ympärillä on sulkea kasvit suhteellisen umpinaiseen tilaan. Ilmatiiviyttä ei tarvita, riittää että kasvien tuottama kosteus jää kasvin lähelle.

Yksinkertainen valolaatikko, jonka eteen on viritetty sälekaihdin. Vaikkei systeemi olekaan umpinainen, ilmankosteus kasvien läheisyydessä nousee merkittävästi. Lisäksi sälekaihdin vähentää hajavaloa.

Ilmanvaihto

Aineistot

Mittatilausterraarioita: