Männyt

Dendropedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

599px-Japanese_White_Pine_bonsai%2C_2011-05-29.jpg
Kuuluisa Pinus parviflora Yhdysvaltain kansallisessa bonsai- ja penjingmuseossa.
Kuva: Sage Ross / Wikimedia Commons

Männyt (Pinus) ovat yksi yleisimmin käytetyistä havupuulajeista bonsaiharrastuksessa. Japanista löytyvät maailman vanhimmat yhä elossa olevat bonsait ovat mäntyjä, sillä monet mäntylajit ovat myös erittäin pitkäikäisiä. Suomessa kasvaa vain yksi luonnonvarainen mäntylaji: metsämänty (Pinus sylvestris). Kauniin kaarnansa ja verrattain lyhyiden neulastensa vuoksi metsämänty on Euroopassa hyvin arvostettu ja suosittu bonsailaji.

Japanilaiset mäntylajit

Alkuperäisessä ja perinteisimmässä bonsaitaiteessa käytetään lähes yksinomaan kolmea paikallista mäntylajia.

Näiden lajien harrastaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä ne kestävät heikosti kylmää ilmastoa. Perinteiset talvetusratkaisut eivät ole riittäviä, joten tarvitaan kylmälavan kaltaisia ratkaisuja.

Suomessa menestyviä mäntylajeja

Vyöhykkeistä katso Talvetus.

Mäntyjen harrastaminen on mahdollista pohjoisinta Suomea myöten, sillä lajikirjo on runsas ja talviolosuhteita hyvin kestäviä alalajeja täynnä.

Vyöhyke VIII

  • Pinus contorta, kontortamänty. Vyöhykkeet I–VIII.
    • Laji kasvaa hyvin laajalla pohjois-eteläsuuntaisella alueella, joten kestävyys vaihtelee runsaasti alkuperän mukaan.
  • Pinus mugo, vuorimänty. Vyöhykkeet I–VIII.
    • Hyvä saatavuus taimistoilta. Soveltuu tutkitusti bonsiksi.
  • Pinus sylvestris, metsämänty. Vyöhykkeet I–VIII, riippuen alkuperästä.
    • Suomessa luonnonvarainen, erinomainen saatavuus. Soveltuu tutkitusti bonsaiksi.

Vyöhyke VII

Vyöhyke V

Vyöhyke IV

Vyöhyke III

Vyöhyke I

  • Pinus edulis, koloradonpähkinämänty. USDA zone 5 eli luultavasti Suomen vyöhyke I.

Männystä bonsai

Runko

Rungosta puun valintakriteerinä katso Runko.

Ensin on saatava puun pituuden suhteen uskottava runko, mikä tarkoittaa sopivasti kaarnoittunutta ja kapenevaa runkoa.

Rungon kasvatusvaihe: Jos et ole tyytyväinen rungon paksuuteen ja sinulla on piha käytössäsi, istuta puu maahan. Runkoa kehitettäessä tulisi puuta kasvattaa maassa, missä puun juurilla on tilaa laajentua. Laajempi juurakko kuljettaa kasvukaudella enemmän ravinteita, jolloin puun vuosirenkaista muodostuu paksumpia ja kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin ruukussa kasvatus.

Juuret

Juurakon tiivistäminen: Kun runko on paksuuntunut tarpeeksi, istuta puu harjoitusruukkuun kasvattaaksesi hyvän lehvästön. Puuta voidaan kasvattaa myös ns. harjoitusruukussa, joka on bonsairuukkua isompi. Kasvu ei ole niin nopeaa kuin maassa, mutta juuripaakku sitä vastoin tulee hyvin tiiviiksi. Maassa tiiviin juuripaakun aikaan saamiseksi puuta voidaan ”uudelleen istuttaa”, jolloin puu lähettää uusia juuria läheltä tyveä. Maahan uudelleen istuttamista voi puulle simuloida esimerkiksi siiviläkasvatuksella. Kontrolloimalla juuripaakkua saadaan tiivis lehvästö.

haavansuoja(400x300).JPG
Neidonmännyn juurten varttaminen.
Kuva: Teemu Oja / Kitabi

Nebari: Jos puun tyven näkyvä juurakko ei levittäydy tasaisesti joka puolelle, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa varttaa uusia juuria[1], koska se on hyvin aikaa vievä prosessi. Uusien juurien yhdistyminen luonnollisen näköiseksi rungon kanssa vie rungon koosta riippuen aikaa muutamasta vuodesta pariin vuosikymmeneen. Myös ilmajuurrutusta voi harkita vaihtoehtona.

Oksat

Oksien paksuunnuttaminen: Anna oksan kasvaa vapaasti. Kun oksa haarautuu, leikkaa kaikki sivuoksat pois. Muuten paksuuntuminen hidastuu, koska keskioksalla on useampi tyvi paksuunnuttavana omansa lisäksi.

Neulasten nyppiminen

Neulasten leikkuun voi aloittaa pienillä bonsailla aikaisemmin keväällä kuin isommilla. Erityisesti pienillä puilla voidaan lähes kaikki vanhat neulaset leikata pois. Jätä pieni osa jäljelle. Leikkaaminen on nyppimisen sijaan turvallisempaa, koska uudet silmut sijaitsevat neulasparin tyvessä: jos repii neulaset pois, repii samalla uudet silmut niiden mukana.

On ensisijaisen tärkeää muistaa puun pudottavan osan neulasista, jotka eivät saa tarpeeksi valoa ja ilmaa. Kun neulasia poistaa oksien ulko-osista, niin valo ja ilma pystyvät herättämään ns. nukkuvat silmut henkiin puun sisäosista. Näin saadaa aikaiseksi tiiviimpi lehtimassa ja parempi oksasto. Neulasten määrää kussakin oksassa kannattaa myös seurata leikkuun aikana, sillä mitä vähemmän oksassa on neulasia, sitä vähemmän energiaa on käytettävissä tämän oksan kasvuun. Ne oksat, joissa on enemmän neulasia, kasvavat vahvemmin.

Kotoperäinen metsämänty on hanakka pudottamaan alaoksansa, mikä ei ole monessa bonsaityylissä suotavaa. Leikkaa vahvoilta alueilta (latva ja vahvat yläoksat) neulasia, niin ettei oksaan jää kuin muutama neulaspari. Keskivahvoille alueille jätetään reilummin neulasia. Alaoksat ovat heikkoja alueita. Niihin ei kosketa lainkaan, ellei oksa kasva auttamatta ulos muodostaan.

512_CRW_3863_JFR.jpg
Männyn vuosikasvu eli kynttilät.

Kuva: Hannu Salminen / Metla

Oksaston luominen: Kun tavoitteena on hyvä oksasto ja lehvästö voidaan puun keväinen vuosikasvu eli kynttilät leikata yhdellä kertaa. Kasvuenergian tasapainottaminen puun eri osille leikkaamalla kynttilät kahdessa osassa on tarpeellista vain lähempänä näyttelytasoa. Jos kynttilät kasvavat todella vahvasti, voit nyppiä niistä vahvimmat huhti- tai toukokuussa ja leikata ne kantaan asti kesäkuussa. Jos tämä tehdään liian myöhään, kynttilät ennättävät kasvaa liiaksi.


Vakiintunut puu (hyvä juuristo)

Toinen männyn muotoilumetodi

Nukkuvien silmujen stimuloimiseksi voidaan kesällä poistaa vuoden uudet neulaset. Oksalla pitää olla vanhempia neulasia, tai se kuolee.

Silmujen valitseminen

Suurin osa lähekkäin kasvavista silmuista on poistettava.

Poista ylös- tai alaspäin kasvavat sekä vastakkaiset ja heikot silmut.

Valitse silmut, jotka lopulta täyttävät oksan.

Aineistot